tiistai 30. elokuuta 2016

Karkkibuffet

Meillä oli häissä karkkibuffet - onneksi. Karkkibuffetin suosio ehkä jopa hieman yllätti. Todellisuus voi välillä hämärtyä hääblogeja ja foorumeita kierrellessä ja siten kuvitella, että esimerkiksi juuri karkkibuffet olisi jo niin kulunut ja nähty juttu häissä. Ehkäpä näin onkin, mikäli kiertää vuodessa useat häät, mutta ainakin meidän monelle vieraalle se oli ihan uutta ja vieläpä selvästi mielekästä uutta! Ja kukapa nyt ei karkista tykkäisi?

Karkit hankimme Urjalan makeistukusta, sillä se oli sopivasti hieman ennen häitä matkan varrella. Olin katsonut ja suunnitellut etukäteen mitä hankimme, mutta hieman jouduimme lennosta suunnitelmia muuttamaan, sillä kaikkia netissä esillä olleita karkkeja ei paikan päältä löytynyt. Karkit valitsimme melko puhtaasti omien mieltymystemme mukaan ja meiltä löytyikin valikoimasta vampyyreita, vanilijatoffeeta, lakritsia, vadelmalakritsikalloja, vaahtokarkkia, ranskanpastilleja, turkinpippureita ja kirpeitä hedelmärenkaita.


Karkkilaatuja oli tarjolla siis kahdeksaa erilaista ja karkkien lisäksi vielä keksejä, sipsiä ja suolapähkinöitä. Osuvampi nimi olisi ehkä ollut herkkubuffet, mutta päädyimme vasta viime metreillä hankkimaan myös suolaista purtavaa. 

Tässäkin kohtaa määrien arviointi oli hieman haasteellista, mutta karkeasti arvioituna karkkia oli 150g/hlö. Tähän päälle vielä keksit ja suolaiset. Arvio osui jälleen aikalailla nappiin, sillä ainoastaan turkinpippureita jäi hieman alle puoli laatikollista. Muutamia muita yksittäisiä karkkeja oli vielä seuraavana aamuna jäljellä, mutta ne menivät parempiin suihin siivotessa. 


R:n äiti oli leiponut ihania, herkullisia sydänkeksejä, jotka nekin menivät lähes kaikki. Sipsiä hankittiin kaksi isoa pussia ja suolapähkinöitä myöskin kaksi pussillista. Sipsiä olisi mahdollisesti mennyt kyllä enemmänkin, suolapähkinöitä jäi toinen pussi. 

Karkkibuffet avattiin kahvin yhteydessä ja samantien sinne jo muodostuikin jonoa! Karkkipusseja meillä oli varattuna 100, kun vieraita oli se 86. Niitä jäi vain muutama yksittäinen jäljelle. Ihana kerrostarjotin ja muutama etualalla näkyvä karkkikauha oli vuokrattuna Sarandian somistevuokraamolta. Etiketit purkkeihin löysin valmiina Makea hääblogista. Itse en olisi osannut tuollaisia tehdä, joten olin erittäin kiitollinen näistä valmiista, jotka sopivat meidän tyyliin enemmän kuin hyvin. 

Mitä mieltä olet häiden karkkibuffetista?

-Susanna-


**Kuvat ottanut Jan Sundman. Ethän kopioi, kiitos!**

perjantai 26. elokuuta 2016

Häiden kukat Lamminpään puutarhasta

Tilasimme kaikki hääpäivän kukat Lamminpään puutarhasta. Olin alunperin miettinyt, että haemme pöytiin kukat jostain marketista, mutta päädyimme kuitenkin helppouden vuoksi hankkimaan kaikki kukat samasta paikasta. Vaikka toki hintaa tulikin näin enemmän, koin ratkaisun erittäin hyvänä! Ei tarvinnut stressata, mistä löytää yhteneväiset kukat oikeilla väreillä eikä tarvinnut alkaa asettelemaan kukkia maljakoihin. 




Tilasimme kukkakaupasta pöytäkukkien lisäksi minun kimpun ja heittokimpun, kaasoille rannekukat ja bestamaneille vieheet. Rannekukat ja vieheet tulivat myös molempien vanhemmille. Vanhempani hakivat kukat hääpäivän aamuna ja nähdessäni ne, taisi ensimmäiset liikutuksen kyyneleet tulla. Kukat olivat TÄYDELLISET! Erityisesti oma kimppuni oli enemmän kuin olisin osannut edes toivoa. Olin asioinut Lamminpään puutarhan kanssa sähköpostin välityksellä ja lähettänyt näin ollen vain muutaman inspiraatiokuvan heille. Luotin heidän ammattitaitoonsa ja se todellakin kannatti. En olisi muuttanut mitään! 




R:ltä unohtui laittaa viehe kun menimme ottamaan potrettikuvia, mutta eipä se niin vakavaa ollut. Sulhaselle oli varattuna myös varaviehe, joka unohtui kyllä täysin hääpäivän tiimellyksessä. Jälkikäteen kuvia katsellessa ei vieheen vaihtaminen olisi huono idea ollut - halaillessa se kyllä kärsi. Mutta se on onneksi pieni asia! 

Lähikuvaa vieheistä tai rannekukista ei valitettavasti huomattu ottaa, mutta molemmat noudattelivat samaa linjaa kimppuni ja pöytäkukkien kanssa. 


-Susanna-

*Merkityt kuvat ottanut Jan Sundman. Ethän kopioi, kiitos!*


maanantai 22. elokuuta 2016

Juomien menekki ja Whisky Corner

Mielestäni yksi haastavimmista häihin liittyvistä asioista oli alkoholijuomien määrien miettiminen ja ennakoiminen. Teimme tutkimustyötä blogeissa, Facebookin Häät-ryhmässä ja näiden lisäksi meillä oli tilastotietoa kahden tuttavan häistä. Näiden tietojen perusteella teimme siis ostokset Tallinnasta ja täytyy kyllä sanoa, että kannatti hieman perehtyä asiaan etukäteen! Meillä jäi nimittäin uskomattoman vähän ylimääräistä juotavaa ja kuitenkaan (ainakaan tietääkseni) kukaan ei jäänyt kuivin suin.


Vieraita meillä oli 86 ja muutamaa lukuunottamatta lähes kaikki joivat alkoholijuomia. Hankinnoista kirjoitinkin jo aikaisemmin kesällä postauksen, mutta selvyyden vuoksi laitan vielä tähänkin ostetut määrät.


Nämä ostettiin:


  • Kuohuviini Tosti Butterfly 9,5% 75cl x 18 pulloa
  • Punaviini: Casillero del diablo 13,5% 75cl x35 pulloa, illaksi J.P Chenet Merlot 13% 300clx1
  • Valkoviini: Santa Carolina Sauvignon Blanc 13% 75cl x21
  • Konjakki: Larsen VSOP 40% 50cl x1 ja Braadstad VSOP 40% 100cl x2
  • Likööri: Baileys Irish Cream 17% 100cl x2
  • Olut: Karhu 5,3% 24x33cl x6
  • Siideri: Somersby Apple 24x33cl x2 ja Somersby Pear 24x33cl x2
  • Lonkero: Saku Long drink 5,5% 24x33cl x3
  • Viski: J.Walker Black Label 40% 75clx1, The Singleton Single Malt Scotch Whisky 40% 70clx1, Laphroaig 10YO Islay Single Malt 40% 70clx1. (Lisäksi viskibaarissa oli kaksi avattua pulloa viskiä, eli yhteensä noin pullollisen verran, tätä ei huomioitu viskien kokonaismäärässä!)

  • Alkoholia oli laskettu yhteensä 10,5 annosta vierasta kohden ja laskelmat olimme itseasiassa tehneet niin, että vieraita olisi 95. Näin ollen alkoholia oli vielä hieman tuota enemmän jokaista vierasta kohden. Tarkempi taulukko hankituista juomamääristä löytyy täältä.




    Mitä sitten jäi?

    • Kuohuviiniä: -
    • Punaviiniä: 7 pulloa ja hana
    • Valkoviiniä: -
    • Konjakkia: puoli pulloa eli noin 50cl
    • Likööriä: -
    • Olutta: 15 tölkkiä
    • Siideriä: -
    • Lonkeroa: -
    • Viskiä: 1/4 pulloa
    Eli käytännössä juomia ei jäänyt juuri lainkaan. Ehkä ihan näin tiukkaa laskelmaa ei ollut tarkoitus tehdä, mutta siitä olen erittäin iloinen, että juomat kuitenkin riittivät enemmän kuin hyvin! Ja eipä ole kotona juurikaan juomia tuhottavaksi. Punaviinin ja valkoviinin suhde olisi voinut olla tasapainoisempi, valkoviiniä meni yllättävänkin paljon.



    Alkoholittomista juomista vettä oli tarjolla koko juhlien ajan ensin pöydissä ja myöhemmin isoissa hanoissa. Lisäksi meillä oli kivennäisvettä pienissä pulloissa yhteensä 100kpl ja ne menivät kaikki. Alkoholitonta viiniä olimme myös hankkineet kaksi pulloa, mutta niitä ei oltu edes avattu. En tiedä johtuiko siitä, että kukaan ei sitä halunnut vai eikö niitä huomattu tarjota.

    Kaavailimme jo alusta alkaen, että meidän häissä ei tarjoilla boolia. Kumpikaan meistä ei niin boolista välitä ja jotenkin tuntuu, että kovin helposti boolilla bileet lähtevät jo hieman liiankin vauhdikkaaseen nousuun. Itselle ei ainakaan jäänyt oloa, että häämme olisi boolia kaivannut, eikä kukaan juhlavieraistakaan sen perään kysellyt.

    Boolin sijaan meillä oli yläkerrassa Whisky Corner, joka oli kyllä hitti! R on itse mieltynyt viskeihin ja sitä kautta ajatus viskinurkasta lähtikin liikkeelle. R valitsi muutamia viskejä nurkkaukseen ja siellä kyllä kävikin kuhina koko illan ajan. Kuulin, että viskejä maistelivat myös monet, jotka eivät normaalisti viskeistä ole niin innoissaan!




    Miten olette onnistuneet alkoholijuomien mitoituksessa?
    Onko joku muu toteuttanut viskinurkkausta häissään tai onko sellainen suunnitelmissa?  

    -Susanna-


    **Kaikki kuvat ovat valokuvaaja Jan Sundmanin ottamia. Ethän kopioi, kiitos!**

    lauantai 20. elokuuta 2016

    Ruokailu

    Onnittelujen jälkeen vieraat siirtyivät sisälle omille paikoilleen kuohuviinilasillisen kera. Olimme päättäneet, että seremonian jälkeen aloitetaan mahdollisimman pian ruokailulla. Kohotimme maljat ja pidimme R:n kanssa pienen tervetuliaispuheen, jossa esittelimme kaasot sekä bestmanit. Meidän puheen jälkeen käytiin läpi vielä "viralliset" asiat, muun muassa vessojen ja tupakkapaikan sijainti ja sen jälkeen päästiinkin jo ruoan kimppuun. 


    Pitopalvelumme oli paikallinen Vammalan Seurahuoneen pitopalvelu. Olimme varanneet pitopalvelun jo hyvissä ajoin, muistaakseni puolitoista vuotta etukäteen. Kävimme kertaalleen tapaamassa keittiömestaria ja muutoin viestittelimme sähköpostin välityksellä. Yhteistyö sujui koko matkan erittäin hyvin ja joustavasti. 


    Ajatuksissa oli jossain vaiheessa, että olisimme käyneet Seurahuoneella syömässä, jotta olisimme päässet etukäteen syömään heidän valmistamiaan ruokia. Tilaisuutta tähän ei kuitenkaan tullut, joten oli vain toivottava, että ruoka on hyvää. Ja olihan se! Vaikkakin huomasin jännityksen tekevän sen, että olin jo ensimmäisen lautasellisen jälkeen aivan täynnä. Menun olenkin täällä jo aikaisemmin julkaissut, mutta tässä se vielä kertaalleen: 

    Kylmäsavulohta
    Katkarapuhyytelöä 
    Auralohta 
    Linnapaistia ja mustaherukkahyytelöä

    Punajuuri-omenasalaattia
    Meloni-mozzarellasalaattia
    Brie-salaattia

    Kokonaisena paistettua possun sisäfilettä ja punasipuli-pekonikastiketta 
    Yrttiset uunijuurekset
    Valkosipulikermaperunat
    Keitetyt varhaisperunat
    Patonkia ja tuorejuustolevitettä

    Maito, vesi, kotikalja ja mehu
    Kahvi ja tee



    Esillepano oli tyylikästä ja ruoka maistuvaa. Kuulin monen juhlavieraan kehuvan ruokaa ja useat kävivät hakemassa lisää muutamaankin otteeseen. Erityisesti lihat olivat mureita ja maukkaita. Ruokaa oli kokonaisuudessaan riittävästi, sillä sitä riitti hyvin myös iltapalalle. Tarjoilijat hoitivat myös työnsä hienosti ja varmistivat asioita hyvissä ajoin etukäteen. Meidän puolelta olisi nimittäin  käynyt moka jos toinenkin, mikäli pitopalvelulta ei oltaisi asioista ennen juhlan alkua vielä kysytty. Olisimme nimittäin silloin olleet ilman konjakki- ja liköörilaseja sekä kahviservettejä... Onneksi siis pitopalvelu vielä varmisteli (ja hoiti kaikki kuntoon!), vaikka olinhan esimerkiksi ilmoittanut, että hoidan itse servetit. 


    Suuri suositus siis täältä suunnalta Vammalan Seurahuoneen pitopalvelulle

    -Susanna- 

    Kaikki kuvat ovat valokuvaaja Jan Sundmanin ottamia. Ethän kopioi kuvia, kiitos! 

    torstai 18. elokuuta 2016

    Seremonia

    Palataanpa jälleen hääpäivän ohjelman pariin. Kun saimme valokuvat otettua, oli jo lähes juhlien alkamisajankohdan aika. Virallisessa kutsussa olimme ilmoittaneet, että juhla alkaa vihkimisellä juhlapaikalla. Kuten ehkä tässä onkin jo muutamaan kertaan käynyt ilmi, emme saaneet vihkijää paikalle maistraatista emmekä käräjäoikeudesta, vaikka hyvissä ajoin keväällä asiaa molemmista paikoista kyselin. En tiedä oliko kyseessä kuumin kesälomasesonki vai mikä, mutta näin asia sitten vain oli. Koko suunnittelun ajan tämä vihkimisasia oli melkoista soutamista ja huopaamista: alkuperäinen suunnitelma oli vihkijä juhlapaikalle, sitten maistraattivihkiminen + seremonia, sitten taas vihkijä juhlapaikalle ja sitten kun sitä ei saatu, takaisin vaihtoehtoon numero 2. Eli mistään katastrofista ei ollut kyse, kun vihkijää emme juhlapaikalle saaneet. 

    Vieraat ohjattiin suoraan Tervahovin takapihalle, järven rannalle. Sinne olimme pystyttäneet vihkikaaren ja äänentoistovälineet. Ulkoseremonian vuoksi jännitimme etukäteen säätä, mutta onneksi turhaan. Aurinko paistoi ja oli juuri sopivan lämmin. Seremonia alkoi Richard Marxin Now and Forever kappaleella, jonka kaksi ystävää juhlavieraista soitti kitaralla sekä viululla. Ihana kappale ja mahtava tulkinta!



    Tässä kohtaa kaikki ei tosin mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Pienen kommunikaatiokatkoksen vuoksi minulle ja isälleni ei kukaan tullut huikkaamaan, että juhla on alkanut. Meidänhän oli tarkoituksena tulla paikan päälle samaan aikaan musiikin soidessa, mutta mitäs pienistä! Kun saavuimme ja näin R:n ei mielessä edes käynyt, että alku ei mennyt suunnitellusti. Jännitti ja melkein pakahduin onneen.

    Sitten pidimme toisillemme puheet. Olin jännittänyt etukäteen, että herkistyn niin paljon, ettei puheen pitämisestä tule mitään. Jännitti kyllä, mutta yllättävän hyvin pystyin puheen pitämään.

    Kuva: Jan Sundman


    Puheiden jälkeen seremonian juontajana toiminut toinen bestman otti esiin vihkitodistuksemme ja kertoi juhlaväelle, että olemme jo naimisissa. Eli taidetaan tarvita sormuksia paikalle! Loput seremoniasta menikin kaavalla: sormukset, pusu, tuuletukset ja poistuminen. Musiikkina:




    Meidän näkökulmasta seremonia oli kaunis ja herkkä, mutta samalla myös rento. Juuri sitä, mitä olimme suunnitteluvaiheessa toivoneetkin. 

    Siirryimme Tervahovin etuovelle onnittelujonoa varten, jossa meidän lisäksi olivat molempien vanhemmat. Oli ihanaa tavata jokainen juhlavieras yksitellen. Ja harvoinpa sitä saa melkein 100 halausta putkeen!

    -Susanna-


    maanantai 15. elokuuta 2016

    Hääparin pöytä

    Kurkistetaanpa hieman juhlatilan sisäpuolelle ennen kuin jatketaan varsinaisen hääpäivän läpikäyntiä!

    Meidän pöytä ja sen koristukset halusin pitää melko yksinkertaisina, kuitenkin pienillä mausteilla sävytettynä. Pöydän etuosan viirin askartelin samalla teemalla, kuin kaikki muutkin juhlapaikan viirit ja tuikkukipot olivat samoja, kuin muissakin pöydissä. 


    Vesikarahvina meillä toimi Muurlan O-kaadin, joka on mielestäni erittäin tyylikäs ja sopi tähän tarkoitukseen mainiosti. Viinilasit olivat Muurlan Cupido-sarjaa, joista löytyy painettuna Tommy Tabermannin runoja. Muurla julkaisi kesän alussa uuden Mantra-sarjan, joka tuo juurikin Tabermannin runoja esille muun muassa viinilasien, tarjottimien ja servettien muodossa.   



    Meidän kuohuviinilasit olin tuunaillut jo hyvissä ajoin ja esittelinkin ne täällä blogin puolella. Ja ne olivat sitten se ainoa asia, joka jäi perjantaina kotiin! Pyörittelin melkein koko automatkan listaa mielessäni, koska tottakai oli tunne, että jotain on varmasti unohtunut! Olimme jo melkein Sastamalassa kun keksin, että nehän ovat ne kuohuviinilasit. Ei muuta kuin soittoa äidille, että ottaa meille jotkut hieman hienommat mukaan. 

    Eipä ollut vielä silloin tiedossa, että vanhempani olivat hankkineet meille häälahjaksi kuohuviinilasit kaverruksilla! Eli jos jotain oikein piti unohtaa, niin nämä.  



    -Susanna-


    **Yhteistyöpostaus Muurlan kanssa. Tuotteet saatu ilmaiseksi bloginäkyvyyttä vastaan**
    **Kaikki valokuvat valokuvaaja Jan Sundman. Luvaton kopiointi kielletty!**

    sunnuntai 14. elokuuta 2016

    Potretit

    Aamun valmisteluiden jälkeen oli aika ottaa kuvat ennen juhlien alkamista. Valokuvaus oli ihana, rauhoittava hetki kahden ennen juhlan alkua. Aamun kiireen aiheuttama pienoinen stressi laskeutui ja nyt oli todellakin se hetki, kun aloimme vain nauttia päivästä täysin siemauksin. Illalla otimme vielä toisen pienen hetken kuville, kun saimme valoksi kauniin auringonlaskun. 

    Kuvaajana meillä toimi Jan Sundman ja hän oli paikalla mukana koko päivän. Saimme ensimmäiset maistijaiskuvat jo muutama päivä juhlien jälkeen ja tänä perjantaina kaikki kuvat olivat valmiina! Todella mieluinen yllätys ja viikonloppu onkin mennyt kuvia selatessa aina uudelleen ja uudelleen. Miten mahtavaa päästä niiden kautta takaisin hääpäivän tunnelmaan <3

    Ja kuten ehkä arvata saattaa, olemme kuviin enemmän kuin tyytyväisiä. Tässä muutamia meidän suosikkeja:

    Kaikki kuvat ovat valokuvaaja Jan Sundmanin ottamia. Ethän kopioi kuvia, kiitos! 










    -Susanna-



    perjantai 12. elokuuta 2016

    Hääpäivän aamu

    Häitä edeltävä yö tuli nukuttua melkoisen levottomasti. Taisin jopa jonkun painajaisen nähdä. Aamulla olin ensimmäisenä hereillä, hieman ennen seitsemää. Ja ei väsyttänyt ollenkaan! Kampaajani tuli juhlapaikalle klo 9 ja sitä ennen piti käydä suihkussa ja katsoa vielä viime hetken asioita juhlatilan puolella. 

    Kampauksen tekemisessä meni noin kaksi tuntia, joten pääsin aloittamaan meikkaamisen klo 11 aikoihin. Meikkaaminen jännitti hieman, mutta kaason avustuksella saatiin rajaukset onneksi kuntoon! Oli niin paljon kaikkia tuotteita, että piti oikein pysähtyä miettimään, missä järjestyksessä mitäkin voidetta ja puuteria naamaansa laittoi.

    Kokonaan valmiina oli tarkoitus olla klo 13, jotta ehdimme rauhassa ottaa kuvat ennen juhlan alkua. Kuten arvata saattaa, tulihan siinä kiire. Esimerkiksi hääpuvun silittämistä ei olisi tarvinnut jättää aamuun ja monta muutakin yllättävää pikkuasiaa oli ennen juhlaa hoidettavissa. R taisi päästä suihkuun ja valmistautumaan vasta lähempänä puolta yhtä, mutta olimme kuin olimmekin valmiina yhdeltä.

    Pieni kriisikin saatiin aamuun aikaiseksi, kun siskoni toinen piilolinssi oli mystisesti hävinnyt edellisenä iltana. Käytännössä hän ei näe juurikaan ilman apuja, joten piilolinssi hänelle oli saatava. Tietenkään Sastamalan kumpikaan optikkoliike ei vastannut puhelimeen, joten loppujen lopuksi sedän perhe toi tarvittavan piilolinssin Tampereelta ennen juhlia. 

    Pienen ryysiksen myötä en tainnut ehtiä edes jännittämään! Olotila taisi ennemminkin olla sellainen, että tässä sitä mennään ja nyt nautitaan päivästä täysin rinnoin. Oikeastaan se kutkuttava jännitys tuli siinä kohtaa, kun otimme first-look kuvat ennen varsinaisten potrettikuvien ottamista.

    Ihanaa viikonloppua,

    -Susanna-

    Ps. tänään saatiin loputkin kuvat valokuvaajalta ja miten ihania kuvat ovatkaan!!

    keskiviikko 10. elokuuta 2016

    Hääviikko + valmistunut vihkikaari

    Meidän hääviikko oli kokonaisuudessaan melkoisen leppoisa, kaikki hommat olivat sen verran hyvin hanskassa, että mitään stressiä tai kiirettä ei päässyt syntymään. Siltikään se ei tarkoittanut sitä, etteikö tekemistä olisi riittänyt!

    Kaiken pienen homman lisäksi saimme myös vihkikaaren valmiiksi! Kirjoittelin kesäkuun alussa  tästä ongelmasta ja siitä asti koko homma oli hieman jäissä. Mutta eipä siinä kauaa mennyt ratkaisua etsiessä, kun R alkoi sitä miettimään. Kannatti siis delegoida! Lopputuloksena saimme siis alkuperäiset bambukepit pysymään pystyssä sinkkisankojen ja kivien avulla. Ja tukevasti pysyivätkin!

    Kepit olivat kiinni toisissaan metallilangalla ja sangoissa
    oli kivien lisäksi muutama tiiliskivi.
    Helppoa ja toteutuksena ei edes kovin kallista! 

    Mutta sitten itse hääviikon muuhun aikatauluun.

    Maanantaina ennen maistraattia olin koekampauksessa ja samalla oli myös hyvä tilaisuus kokeilla koemeikkiä itse juhlapäivää varten.

    Tiistaina vuorossa oli häämatkan suunnittelua. Tiesimme, että viikonloppuna ei ole aikaa katsella aikatauluja tai miettiä pakkaamista, joten nämä oli hyvä hoitaa etukäteen. Samoin pieni kurkistus siihen, mitä kaikkea Gardajärvellä voi tai kannattaa tehdä. Tiistaina suunnittelimme myös yhteisen puheemme juhlaan, mietimme millaisilla kokoonpanoilla yhteiskuvia otetaan ja kasasimme polttarikuvista videon.

    Keskiviikkona olin laittamassa hääkynnet ja -ripset kuntoon hiushuone Kerhossa. Molemmista tuli juuri sellaiset, kuin olin ajatellutkin! Keskiviikkona astianpesukone oli kovassa käytössä, sillä pesin karkkibuffet-purkit ja pöydissä olevat vesipullot. Harjoittelimme myös häävalssia.



    Torstaina kävimme hakemassa vuokratuotteita Sarandialta. Saimme lainaksi ystäviltä pakettiauton, jonka pakkasimme jo valmiiksi täyteen seuraavaa aamua varten. Omalla autolla matkustamisesta ei olisi kyllä tuon tavaramäärän vuoksi tullut yhtään mitään!

    Perjantaina matkasimme juhlapaikalle jo heti aamusta. Onneksi! Yllättävän kauan aikaa sai nimittäin kulumaan juhlapaikan koristeluun, istumajärjestyksen miettimiseen ja kaikkeen viime hetken viilailuun. Onneksi yövyimme juhlapaikalla, joten enää kotiin ei tarvinnut illasta ajella ja lauantaina olimme heti pelipaikoilla. Illalla kävimme vielä saunassa ja paljussa rentoutumassa.

    Seuraavassa postauksessa päästäänkin jo aamun tunnelmiin!

    -Susanna-

    tiistai 9. elokuuta 2016

    Maistraatissa

    Hääviikkomme alkoi mukavasti, sillä molemmilla oli juuri alkanut kesäloma ja meillä oli varattuna maistraatti heti maanantaille. Ihan alkuperäinen suunnitelmahan oli hankkia vihkijä juhlapaikalle, mutta koska sellaista emme maistraatista tai käräjäoikeudesta onnistuneet saamaan, ratkaisimme asian näin.

    Olimme alusta asti asennoituneet siihen, että maistraatissa käyminen on vain se virallinen, tylsä osuus- oikeasti hääpäivämme tulee olemaan juhlapäivä lauantaina. Sen verran halusimme toki virallista osuutta kunnioittaa, että laitoimme päällemme tavallista hienommat vaatteet.

    Vihkitilaisuuteen tarvitaan kaksi todistajaa. Mikäli se ei ole mahdollista, saa maistraatista yhden todistajan, eli vähintään yksi pitää itse tuoda paikalle.

    Maistraatti-look


    Meillä todistajina toimivat kaksi kaasoani. Jokaiselle vihkiparille aikaa on varattuna puoli tuntia, joten halutessaan siihen saa mahdutettua paljonkin ohjelmaa mukaan. Me emme kuitenkaan olleet suunnitelleet vihkitilaisuuteen mitään muuta virallisen kaavan lisäksi.

    Emme vaihtaneet myöskään sormuksia maistraatissa, niidenkin aika olisi vasta lauantaina. Niinpä vihkikaava oli lyhyt. Siis oikeasti todella lyhyt. Muutamassa minuutissa koko homma oli ohi ja me virallisesti naimisissa. Ei kyllä oikein tuntunut miltään. Ehkä vähän hämmentyneeltä.

    Saimme mukaamme vihkitodistuksen ja jatkoimme matkaa läheiseen ravintolaan, jossa kilistelimme vihkimisen kunniaksi.

    Edessä oli vielä melkein viikon verran häävalmisteluita ennen varsinaista juhlaa, joten ehkäpä ihan hyvä, ettei vielä tuntunutkaan siltä, että oltaisiin naimisissa.

    -Susanna-


    sunnuntai 7. elokuuta 2016

    Naimisissa

    Rouva. Mikä sana. Mutta sellainen täältä nyt kuitenkin kirjoittelee! Aika on hurahtanut kuin siivillä - juhlista on jo yli viikko ja rouvana ollaan oltu huomenna jo kaksi viikkoa.

    Meillä oli enemmän kuin täydellinen juhlapäivä. Kaikkine pienine kommelluksineen. Häämatka Gardajärvelle oli myös mahtava. Ja mahtavaa on olla nyt kotona avioparina. Tällä hetkellä päällimmäisinä tunteina ovat kiitollisuus ja onni. Paljon on kerrottavaa viimeisistä viikoista ja ajattelin aikajärjestyksessä alkaa käymään tapahtumia läpi hiljalleen. Ihana myös päästä lukemaan kaikkien muiden päivistä, miten moni muu hääbloggaja onkaan ehtinyt tässä ajassa naimisiin!?

    Kuva: Jan Sundman. Ethän kopioi!


    Tulevina päivin (ainakin kovasti toivon, että ehdin noiden tavaroiden kimppuun niin nopeasti kuin mahdollista!) yläpalkkiin tulee myös päivittymään hääkirppis. Mikäli sieltä, tai kuvista bongaat jotain, mikä voisi omia häitä somistuttaa ota yhteyttä sähköpostitse walkbesideyou2016@gmail.com. 

    Onpa ihanaa olla naimisissa!  

    -Susanna-