Palataan jälleen hääpäivän kulkuun ja hieman tarkemmin ohjelmaan, jota hääpäivämme piti sisällään. Päivän miettiminen saa suupielet hymyyn ja monen monta muistoa hääpäivästämme haluan pitää vain itselläni, mutta jotakin päivämme ohjelmasta ja aikataulutuksesta haluan myös täällä jakaa. Hääpäivän kulusta on tähän mennessä ollut juttua postauksissa Hääpäivän aamu, Seremonia, Ruokailu ja Kakkua! Juttua ohjelmasta löytyy lisäksipostauksissa Photo booth ja hääbingo.
Loppujen lopuksi meillä ei ollut mielestäni mitenkään erikoisen paljon suunniteltua yhteistä ohjelmaa, mikä oli hyvä. Ruokailun ja ohjelman lomassa aikaa jäi myös rennolle jutustelulle ja olemiselle. Siltikin tuota jutustelua olisi voinut hyvin olla enemmänkin ja taas toisaalta, en olisi ohjelmastamme jättänyt mitään pois. Näin ollen taisimme olla hyvässä tasapainossa!
Meidän päivä sisälsi monta ihanaa ja tunteikasta puhetta. Puheiden aikana naurettiin, itkettiin ja taas naurettiin. Suuri kiitos jokaiselle puheen pitäneelle! Puheita pidettiin ruokailun ja kahvittelun lomassa, mikä sujui erittäin jouhevasti.
Olimme sopineet etukäteen, että morsiamen ryöstön sijaan pidämme polttarikisat. Molemmat polttariporukat olivat saaneet tehtäväkseen miettiä lajin, josta häissä kisattaisiin. Aluksi vieraille näytettiin pienet videot molempien polttareista ja sen jälkeen siirryttiin lajien pariin.
Ja nyt täytyy kyllä todeta, että miehet nostivat riman erittäin korkealle heti alusta asti! He olivat nimittäin valinneet lajiksi tanssin ja siinä vaiheessa kun jokainen polttariporukan jäsen nousi vuorollaan omalla paikallaan joraamaan ja kun koko show päättyy siihen, että lähes jokainen miespuolinen häävieras bailaa täysillä huikean äänenvoimakkuuden kera, tiesin että tässä kisassa ei taida paljon saumaa voittoon enää olla. Sillähän ei kuitenkaan ollut väliä, koska se meininki oli jotain aivan käsittämättömän mahtavaa!
Ideasta tosiaan vielä sen verran, että miesten lajin tuli olla naisten maailmasta ja meidän lajin puolestaan miesten maailmasta. Me olimme ottaneet ohjeet hieman kirjaimellisemmin ja valinneet lajiksi naulojen vasaroinnin joukkueena mahdollisimman nopeasti. Ei mistään helpoimmasta päästä, mutta tässäkin lajissa hauskaa riitti ja sehän se päätarkoitus olikin. Kuitenkin, kuten arvata saattaa vei miesten joukkue täpärän voiton kisassa!
Polttarikisan loputtua oli hiljalleen häävalssin ja bändin ensimmäisen setin vuoro. Valssista ja bändistä kirjoittelen vielä myöhemmin erikseen. Ensimmäisen setin jälkeen taisimme karata hetkeksi ottamaan valokuvia auringonlaskussa. Tämän jälkeen oli yhteiskuvien vuoro. Kello taisi tässä kohtaa lähennellä jo yhdeksää. Yhteiskuvia oli tarkoitus ottaa aikaisemmin, mutta silloin taivaalta tuli vettä. Onneksi ehdimme kuitenkin täpärästi valokuvat ottaa ennen auringonlaskua! Valokuvien jälkeen vuorossa oli hääkimpun ja sukkanauhan heitto. Mistään tarkemmista kellonajoista minulla ei suoraan sanottuna ole pienintäkään hajua. Tuntui, että koko päivän elin hetkessä.
Loppuilta sujuikin bändin tahtiin joratessa, vieraiden kanssa jutellessa ja iltapalaa syödessä. Suurin osa vieraista viihtyi juhlissa ainakin puoleen yöhön asti, muutamat tanssivat lähes aamuun asti! Itsellä väsymys alkoi tuntua puolen yön tietämillä, nukkumaan maltoin kuitenkin vasta lähempänä kello kolmea.
Kuten jo alussa mainitsinkin, aikataulutuksen ja ohjelman suhteen olimme melko hyvässä balanssissa. Yhteiskuvat olisin halunnut sijoittaa aikaisemmaksi, kuten alunperin tarkoituksena olikin, mutta ei säälle mitään mahda. Tervahovissa bändin pitää lopettaa puoleen yöhön mennessä, joten iltapalan ja bändin viimeisen setin alkamisajankohta meni hieman päällekäin. Bändin oli pakko aloittaa, vaikka suurin osa vieraista oli vielä syömässä alakerrassa. Tällekään ei mitään voinut, mutta toki olisi kivempi ollut, jos bändi olisi voinut jatkaa vasta kaikkien ruokailtua. Kuitenkin siis selvästi plussan puolella, kun vain kaksi asiaa aikataulun suhteen olisin tehnyt eri tavalla, mikäli vaikutusmahdollisuuksia olisi ollut!
Loppujen lopuksi meillä ei ollut mielestäni mitenkään erikoisen paljon suunniteltua yhteistä ohjelmaa, mikä oli hyvä. Ruokailun ja ohjelman lomassa aikaa jäi myös rennolle jutustelulle ja olemiselle. Siltikin tuota jutustelua olisi voinut hyvin olla enemmänkin ja taas toisaalta, en olisi ohjelmastamme jättänyt mitään pois. Näin ollen taisimme olla hyvässä tasapainossa!
Meidän päivä sisälsi monta ihanaa ja tunteikasta puhetta. Puheiden aikana naurettiin, itkettiin ja taas naurettiin. Suuri kiitos jokaiselle puheen pitäneelle! Puheita pidettiin ruokailun ja kahvittelun lomassa, mikä sujui erittäin jouhevasti.
Olimme sopineet etukäteen, että morsiamen ryöstön sijaan pidämme polttarikisat. Molemmat polttariporukat olivat saaneet tehtäväkseen miettiä lajin, josta häissä kisattaisiin. Aluksi vieraille näytettiin pienet videot molempien polttareista ja sen jälkeen siirryttiin lajien pariin.
Ja nyt täytyy kyllä todeta, että miehet nostivat riman erittäin korkealle heti alusta asti! He olivat nimittäin valinneet lajiksi tanssin ja siinä vaiheessa kun jokainen polttariporukan jäsen nousi vuorollaan omalla paikallaan joraamaan ja kun koko show päättyy siihen, että lähes jokainen miespuolinen häävieras bailaa täysillä huikean äänenvoimakkuuden kera, tiesin että tässä kisassa ei taida paljon saumaa voittoon enää olla. Sillähän ei kuitenkaan ollut väliä, koska se meininki oli jotain aivan käsittämättömän mahtavaa!
Ideasta tosiaan vielä sen verran, että miesten lajin tuli olla naisten maailmasta ja meidän lajin puolestaan miesten maailmasta. Me olimme ottaneet ohjeet hieman kirjaimellisemmin ja valinneet lajiksi naulojen vasaroinnin joukkueena mahdollisimman nopeasti. Ei mistään helpoimmasta päästä, mutta tässäkin lajissa hauskaa riitti ja sehän se päätarkoitus olikin. Kuitenkin, kuten arvata saattaa vei miesten joukkue täpärän voiton kisassa!
Loppuilta sujuikin bändin tahtiin joratessa, vieraiden kanssa jutellessa ja iltapalaa syödessä. Suurin osa vieraista viihtyi juhlissa ainakin puoleen yöhön asti, muutamat tanssivat lähes aamuun asti! Itsellä väsymys alkoi tuntua puolen yön tietämillä, nukkumaan maltoin kuitenkin vasta lähempänä kello kolmea.
Kuten jo alussa mainitsinkin, aikataulutuksen ja ohjelman suhteen olimme melko hyvässä balanssissa. Yhteiskuvat olisin halunnut sijoittaa aikaisemmaksi, kuten alunperin tarkoituksena olikin, mutta ei säälle mitään mahda. Tervahovissa bändin pitää lopettaa puoleen yöhön mennessä, joten iltapalan ja bändin viimeisen setin alkamisajankohta meni hieman päällekäin. Bändin oli pakko aloittaa, vaikka suurin osa vieraista oli vielä syömässä alakerrassa. Tällekään ei mitään voinut, mutta toki olisi kivempi ollut, jos bändi olisi voinut jatkaa vasta kaikkien ruokailtua. Kuitenkin siis selvästi plussan puolella, kun vain kaksi asiaa aikataulun suhteen olisin tehnyt eri tavalla, mikäli vaikutusmahdollisuuksia olisi ollut!
-Susanna-
